Hyppyjä

Kevään ensimmäiset esteet on loikittu... tosin korkeus pysynyt kavaletti tasolla,mutta poju kuumi jo maapuomeistakin. Ei olla hypätty hirveesti sen jälkeen kun muutettiin Forssasta pois. Kerran taidettiin viime kesän pomppata jonkun ristikon yli. F on muutenkin ollut todella hyvä nyt raspauksen jäljiltä. Tänään saatiin maistaa oiken pukkeja,kun puomiin kolahti jalat ,niin hepulihan siitä tuli. Oli semmosta kiertoa et mamman selän päälle otti. Laukat oli aivan mahtavat ja muutenkin alkaa näkymään toivon kipinää.

muutama kuva ,mutta pahoittelen jo etukäteen! Tosiaan me ollaan viimeksi viime kesän alussa hypätty. Sekä Fortterilla siis ei ole ikinä ennen hypätty ennenkuin minulle on tullut joten,se on aika raakile näissä puuhissa :)

kissan päivät

No niin oma kone tullut huollosta ja pääsen taas postailemaan tännekkin useammin. Viime aikaisia kuulumisia Fortterilta ei oiken ole ,muuta kuin treenattu on ja harjoiteltiin maastossa yksin käymistä,kun se i oo ponille ihan tuttu juttu. Kentällä koulu kiemuraa ja kun tuolla olen aikaisemmin pohdiskellut sitä oikean suunnan vaikeutta,niin kuin arvelinkin,että olihan siellä piikkiä alhaalla vaivaamassa.

Niin ja tuli uusi perheenjäsenkin! Aslan kohta vuoden täyttävä poika kissa. Vannotin etten koskaan ota enää kissaa,mutta toisin kävi. Aslan on aivan kuin edesmennyt Edward kisuni ja luonteeltaankin kovin samankaltainen. Aivan ihan ja villi tapaus. :)

Varuste postaus

Gold medalin kouluhuopa

Otsapanta löytyi vihdoin tarpeeksi iso ja ihana bling <3

Sininen riimu+naru

 Kouluhuopa löytyi paikallisesta tavaratalosta.

Viime aikaisimpia hankintoja Fotulle. Hetkeen en nyt olekkaan mitään sille ostanut. Uusi loimi saatiin. Ihan kivan näköinen musta/ruskea fleese vuorellinen,mutta se saa jäädä odottamaan ensi syksyä :)

uudet mexicolaiset suitset ja ylempää tuttu huopa =)

Että sillä lailla...

talvi 2012

Taas on muutama päivä jäänyt välistä,kun ei ole aikaiseksi muka saanut kirjoitettua. Tosiaan nyt oma koneeni lähti huoltoon joten katsoo kuinka usein tänne pääsen rääpystelemään. Olis yksi postauskin kesken ,mutta materiaalia puuttuu joten jätän sen myöhemmäksi.Tätäkin tekstiä olen kirjoittanut kolme tuntia.Lisäsin myös vanhempia kuvia Fopsusta.

Viime talvi 2012

Mutta tosiaan Fortteriin. Eilen ja tänään ratsastin sen ensin maastossa alkuverkkoineen sitten kentälle. Piti mennä Sunnuntaina,mutten sittä valmiiksi hikisellä hevosella viitsinyt lähteä kirpakkaan pakkas säähän.Raivostutti jo muutenkin valmiiksi ,niin päätin passata koko ratsastuksen. Sen sijaan kynin talvikarvaa senkin edestä pojusta. Tosiaan eilen mentiin taas tavan mukaisesti perus juttuja ja ensin ravit eteen alas ja että saataisiin takapää aktiivisemmaksi.Laukoissa ei ollut kehumista saatiin syvällisiä keskustella ,että nouseeko ne hiitistä vai blanssissa. Noh nousihan ne ,mutta en ollut tyytyväinen. Tänään tein alusta taas samaa kaavaa kuin muinakin päivina,mutta lisäsin aika pian väistöjä molempiin suuntiin ja paljon voltteja käynnissä sekä ravissa. Miltein kaikki ravit pyrin ratsastamaan mahdollisimman eteen,kuin vain mahdollista. Oikealle Fotu ei tukeudu niin hyvin ja tasapainossa kuin vasemmalle. Asiaa ei edelleen auta,että satula valuu oikealle ja korjaan istuntaani alvariinsa. Noh kyllä siihen jokin ratkasu tässä keksitään. Noh se ei jäänyt ainoaksi ongelmaksi; jalustinhihnat on venynyt,mutta se ongelma on ratkaistavissa,kun saan lisä reikiä niihin. Fortter oli tänään todella hyvä ratsastaa ravit ym tehtävät meni todella hyvin ja oli todella pehmeä edestä mii like!! Mutta ne laukat. Niin ne ei vaan noussut ja niistä käytiin kiivas keskustelu,mutta vihdoin molempiin suuntiin ne nousi. Oikealle laukka oli bueno 10+ !  Mutta oli tyytyväinen heponen liikutuksen jäljiltä. Taasen sain nyppiä talvikarvaa jota lähti ,taas ihan kivasti. Alkaa sen mammutti karvan alta paljastumaan jopa jo hevonen.

Fotu viime talvena

On se fakta että nyt sen ymmärrän miksi monet ei halua antaa ratsastaa hevosillaan. Varsinkaan jos ajatusmaailma hevosen liikutuksesta tai ratsastuksesta ei mene yhteen. En ole mikään ammattilainen,vaan harrastus pohjalla ratsastanut vuosia. Fortter on ensimmäinen hevoseni jonka kanssa tämä kaksi vuotta jota takana,niin tuonut erillaisia näkemyksiä moniinki asioihin.Sekä huomannut siinä eroja jos sillä on joku muu ratsastanut. Toiset asiat on ollut todella hyviä ja toiset taas hieman huonompia puolia. Mutta se josta olen todella onnellinen se on oppinut nyt molempiin suuntiin nostamaan oikeat laukat.(vasen oli todella vaikea vielä vuosi sitten) Sekä se vaikea suunta vasen on nykysin miltein parempi kuin oikea. Herkkä kun Fortterin on niin se ottaa pienestäkin kipinää ja menee sekaisin. Olen itse pitkälti ratsastanut sitä niillä neuvoilla/ vinkeillä joita sain sen ratsuttajalta. Sekä tunneilla käynyt joista oon noukkinut oppeja ja hyödyntänyt niitä. Syksy ja alku talvesta alkoi palasia loksahtaa paikoilleen jälleen ja olin taas päässyt pykälän eteenpäin,kun aijemmin oltiin menty kolme taaksepäin. Missä kohtaa pitää nostaa kissa pöydälle? Missä kohtaa pitää vaan sanoa,että ei tää voi mennä näin? Sekä mitä hyötyä on omalle kehitykselle jos joku muu ratsastaa hevosta toistuvasti ja itse menet vain esim. maastossa ajan kuluksi köpöttelyä ja silloin tällöin pyörähdät kentällä tekemässä tarvittavat jutut.Asia erikseen jos omistaa hevosen jolla tasoa riittää korkeimpiin kisa luokkiin ja itsellä ei osaaminen/pää riitä suurempiin luokkiinn ja hevosella olisi niissä annettavaa. Ratsutus on mielestäni hyvä ja todella toimiva juttu ja varsinkin hyödyllisenä pidän ,että ennen kuin menen jonkun tunnille hevosellani,niin opettaja voisi ensin mennä sillä, jotta voisi kertoa sitten miten esim ratkoa joitakin asioita ja tietää miten lähtee sen kaltaista ratsukkoa opettamaan.

Viime kevät-talvi 2012

Fotu kesällä 2012

Tässä oon pidempään jo pohtinut ihan ihmisten suhtautumista toisten omistajuuteen. Siis lähinnä miksi puututaan ja lähdetään neuvomaan ilman syytä? Ymmärrän hyvin jos on erikseen pyytänyt neuvoa tai apua hevosensa kanssa. Tai jos huomaa hevosen hoidossa puutteita tai laiminlyöntiä.Tietysti ammattilaiset näkee asioita eri silmin,mitä maallikoilta saattaa jää huomaamatta ja saattaa löytyä hyviä ratkaisuja ongelmiin,mutta rajansa kaikella. Tässä oon eri hevosihmisten kanssa jutellut ja pohdiskellut,että missä määrin se on asiallista ja milloin se menee toisen varpaille astumiseksi tai aliarvioimiseksi. Jokainen hoitaa omansa parhaansa mukaan ja varmasti pyytää apua kokeneemmalta taholta jos kokee tarvitsevansa kysymyksiinsä vastauksia. Ainakin olen kysynyt itse aina kokeneemmilta apua sitä tarvittuani.

Coran kanssa tunnilla

 Tässä itsellä oli hetken elämän tilanne ,se että jouduin olemaan työn takia Helsingissä ja tuttuni ratsasti Fotua silloin tällöin. Mutta jotenkin jossain vaiheessa aloin itse kokemaan asiaa negatiivisena. Ei se etteikö se tehnyt Fotulle hyvää,mutta kuinka itse jäin syrjään Fortterin elämästä. En enään tiennyt milloin se oli liikkunut ja se oli täysin yllätys millä tuulella hevonen oli,kun palasin lomailemaan Forssaan. Myös joitakin kommentteja sain jotka loukkasi.En ensin niitä ottanut niinkään,mutta kun asiat jatkui ja info pyynnöistäni huolimatta jäin tietämättömyyteen,aloin kokemaan asiaa,että minulle ei haluttu kertoa kuinka hevoseni voi ja milloin sitä oli ratsastettu ja miten.Asioita tehtiin mielestäni selkäni takana niistä minulle kertomatta. Aloin pohtimaan olenko hyvä omistaja ja teenkö sittenkin kaikki väärin. Että oliko se hevonen enään minun vai jonkun muun.Suuria kysymyksiä aloin pyörittelemään ja sisällä alkoi erillaiset ristiriitaiset tunteet mylläämään. Kysymyksiä oli monia joita edelleen pohdiskelen.Välillä kyseenalasistan omaa osaamistani ja olen varuillani teenkö taas jonkun virheen josta saan sanomista. En osaa enään rennosti ratsastaa muiden läsnäollessa,vaan mielummin menen yksin.Se on tietysti huono koska olisi välillä hyvä joltain saada apua esim. istuntaan ja ryhtiin. Kun ei ole maneesia joiden peileistä voisi seurata.Koen vaan olevani huono omistaja Fotulle. En oikeastaan tiedä edes,että olenko tehnyt oikein vai väärin Fotun kanssa.En ole ainakaan pahemmin keltään mitään palautetta asiasta saanut. Toisaalta voisin itsevarmasti sanoa,että olen tämän kahden vuoden aikana tehnyt hyvä työtä sen kanssa. Saisin olla ylpeä siitä koska se on ensimmäinen oma hevoseni.Sekä kuinka paljon mennyt eteenpäin ja kehittynyt. Minulla ei ole paljoa ollut hoitohevosia harrastus taipaleellani ja varsinkaan sellaisia joiden kanssa olisi päässyt edistymään yhdessä. Cora II on pakko mainita sen verran että se ruuna opetti minulle paljon hevosen sielunmaailmasta,ettei kaikki ole niin ruusuista ja aika parantaa haavat. Niin varmasti tässäkin tapauksessa aikaa vain aikaa... Mutta miten se henkinen puoli ja se itse luottamus saadaan koottua palasista takaisin? Siinä vasta työtä keväälle... onneksi siina minulla on parhain terapeuttini Fortter.

r. Cora II

Ratsutus & Satula (ongelma)

4. maaliskuuta 2011 koeratsastus (Nurmijärvi)

No niin tänään oli sitten jälleen ratsutus ja satulan tarkastus. Satula ei sikäli oo epäsopiva,mutta jokin häikkä siinä on. Itse tunnen että se heiluu puolelta toiselle,vaikka kiristetty tarpeeksi. Myös toinen ongelma on se,että tunnen lentäväni kaulalle.Ikävä ratsastaa,kun joutuu korjaa istuntaa/satulaa aivan alvariinsa. Nyt vaan olisi aika löytää sopiva satula,mutta mistä? Hirmuisen kallistakaan en lähde tässä vaiheessa ostamaan,kun joka tapauksessa se vielä tulee muuttumaan. Siis Fortterin selkä...Meillä on nyt 4. satula menossa kahden vuoden sisään.

 No niin ja itse ratsutukseen; Miia meni siis Fotulla kentällä iha perus juttuja.Alkuun pitkät käynnit että saa vetrymään. Liikkeessä ei ollut mitään vikaa ja se on suoristunut. Eikä kuulemma jäykkä kumpaankaan suuntaan sen pahemmin.Vasempaan menisi lujempaa,mutta se hakee sitä tasapainoa. Rehellisesti se ei tuu selän läpi  ja paljon saa pohkeilla työstää.Mutta niin sillä on kuin valaan rasvat kyljissä sen karvan alla,niin eipä ihme jos hieman on tekemistä. Eteen alas vain, ja mahasisään,selkä pyöreäksi.Myös ponnua sinne takapäähän eli polkis paremmin alle. Laukat meni kivasti se on nykysin vaan semmosta pyörivää perus suokki laukkaa. Onhan se omituista katsoa sitä nyt kuin vertaa kesään,kun tammelaan muutettiin. meno rauhoittunut ja hevonen ei stressaa.

Ylempi kuva: Fotu 17.12.2011 (Forssa) Alakuva: 2012 1.8.2012 (Tammela)

26. helmikuuta 2013 (Tammela)

Sain haasteen...

jaahas kai tähän on vastattava,kerta se on ensimmäinen :)

 1. Kuka on lempihevosesi ja missä se asuu?
2. Onko sinulla hoito-, omaa- tai vuokraheppaa? 3. Mikä on suurin toiveesi? 4. Mikä on lempi ohjelmasi? 5. Missä kuussa olet syntynyt? 6. Kummat on ihanempia kissat vai koirat? 7. Tykkäätkö hevos-kirjoista? 8. Mikä vuodenaika on paras? 9. Poni vs. hevonen? 10. länenratsastus vs. enkkuratsastus? 11. pinkki vs. sininen?

1.Fortter (Tammelassa)
2.Kohta oma
3.Pitkä yhteinen aika Fotun kanssa
4.Dr. House
5.Heinäkuussa
6.kissat
7.Riippuu kirjasta
8.Kesä
9.Hevonen
10.Enkku
11.sininen


Kysymykset lukijoille/haasteen tekijöille:

1. Mistä sinun hevos harrastus sai alkunsa?
2.kuka on suurin hevosalan innoittajasi/Idoli?
3. suosikki hevosrotu ja miksi?
4.Onko jokin musiikki joka inspiroi esim.treeneissä?
5.Mitkä on tulevaisuuden suunnitelmat hevosesi kanssa?
6.Kuinka paljon  kulutat kk hevosesi/ponin uusiin varusteisiin yms..?
7. Turhin ostos hevosellesi/ponillesi?
8.Onko hevosesi/ponisi varusteissa tietty värimaailma vai sekaisin kaikkea?
9. paras tän hetkinen saavutus hevosesi/ponisi kanssa?
10.Käytkö säännöllisesti valmennuksissa?
11.kisatykki vai puskaratsu?


Ai niin ne 11 Faktaa minusta:

1. Oon syntynyt v.1983
2.Asun yksin
3.Minulla on Suomenhevonen
4.Lila on lempi värini
5.Olen facebookissa 24/7
6.Tykkään ruuan laitosta
7.Aamuni ei ala ilman kahvia
8.suklaa on paheeni
9.lempi bändini on pet shop boys
10.kuuntelen musiikkia aina kun mahdollista(myös ratsastaessa)
11. piimä on lempi juomani

Fotun vanhoja kuvia

Pien mies.

Emän turvassa

Fortter ja Emä Rosmari

25.5.2000

Fotu 7v

Kuva: Inga Rossi 2005

Kuva: Inga Rossi 2005

Kuva: Inga Rossi 2005

Kuva: Inga Rossi 2005

Paljon kuvia minulla ei ole Fortterin nuoruudesta. Mutta kaikki joita saanut on aarteita.

tuisketta ja tuiverrusta

Oli hieman kurja sää tänään.

 Jaahas muutama päivä mennyt ettei ole koneelle ehtinyt pahemmin. Ollaan Fotun kanssa nyt työskennelty perus juttuja kentällä ja hieman hangessakin käyty jumppailemassa. Hieman on tehtävät toistanut toisiaan,mutta tuskin siitä haittaakaan on ollu. Eli käytännössä paljon siirtymisiä keskiympyrällä ja väistö tehtäviä.Laukan nostoja rajallisesti,kun pohja liukas. Tänään oli niin hirveä ilma, ettei oltu kuin 40min kentällä ja loppu käynnitä käytiin tiellä. Kuviakaan ei juuri ole koska kuvaajaa ei aina tallille mukaan saa jtn. lupaan että pian tulisi ihan kuva materiaaliakin. :) Tästä muuten alkaa jännittävä kevät,mutta siitä myöhemmin sitten lisää.

Perjantai puuhailuija kentällä.

Tulevaisuus edessä ja myös yllätyksiä tulossa :)