Etsintää päivästä toiseen

Pitkiltä päivät ja viikot tuntui...Olin siis pidemmän aikaa etsinyt itselleni vuokra tai ylläpitohevosta. Silloin hoidin yhdellä yksityis tallilla Suomenhevos tammaa ja tiesin jo että haluan itsellenikin suokin tai kylmäverihevosen. Ensimmäinen hevonen jonka löysin oli yli 180cm kylmäveri rist. Se oli vahva ja pontentiaalinen kaveri,mutta ongelmana esiintyi suuren koon lisäksi jaloissa. Harmitti suunnattomasti,kun löytyi kivan oloinen hevonen,niin vastaan tuli kompastus kivä joko se oli liian kaukana tai se oli jo mennyt. Yksi orikin oli kiikarissa,mutta talli jonne sitä olisin ollut viemässä ei ota mielellään oreja.Etsintä senkuin jatkui....

Vihdoin löytyi ilmoitus 11vuotiaasta ex ravuri suokista. Hevonen ei ollut edes kaukana joten "muutamien" sähköpostien jälkeen sovin koeratsastuksesta. Lähdin kaverin kanssa ajamaan Nurmijärvelle jossa hevonen oli. En osannut odottaa kuin,että vastassa olisi liinahtava val.puna rautias entinen ravuri. Talliin päästyämme näin käytävällä pörröharjaisen herttaisen hevosen joka valloitti sydämmeni samantien. Etuharja oli kuin permanentti menneeltä vuosikymmeneltä ja ne mantelinmuotoiset uteliaat silmät. Kentälle mentiin juoksu jalkaa en meinannut pysyä hevosen perässä,kun sillä oli hirmuinen kiire pihalle.Selkäänkin hyppäsin kirjaimellisesti vauhdista ja ensimmäiset kierrokset vaan matkustin ruunan selässä. Siinä oli jotain mistä pidin ja sieltä jostain kiireen ja kaahotuksen seasta pilkisti se herkkyys. Odotin että se olisi jyrännyt ja lähtenyt lapasesta ympäri kenttää,mutta ohjalle oli herra kovin herkkä ja alkuun mentiin turpa taivaassa. Myös istunnalle löytyi tottelevia apuja joka hämmästytti vielä lisää,kun kyseessä oli juossut hevonen.Yksi oma vääristynyt käsitys entisistä ravuri suomenhevosista oli murentunut.Olin jo myyty ensimmäisen 10min. jälkeen. 

Fortter koeratsastus päivänä

Haikeana hyvästelin hevosen kun oli aika palata takaisin kotiin. Odotin tuskaiset neljä päivää jotta saisin vastauksen,kenen luokse ruuna muuttaisi. Minun lisäksi myös toinen kävi koeratsastamassa hevosen. Vihdoin sain odottamani tekstiviestin,en ensin halunnut lukea sitä,koska pelkäsin että joutuisin pettymään.. Viestin sisältö sai aikaan tunnekohun lisäksi niin paljon tunteita herkkä kun myös itse olen. Hyppiessäni ja pomppiessani ympäri asuntoa tajusin että piti ilmoitaa tallille että hevonen saapuisi parin viikon sisällä. 

Ensi askelia talvisen pakkaspäivänä.